Vuosi on alkanut harmaasti, vesisadetta ja pimeyttä. Missä on se kaikki kaunis valkeus? Pienet koirantassut hangessa, kimaltelevat hiutaleet hiuksissa?
Vaikka Helsinki on pimeyden vallassa, sydämessäni loistaa valo ja rakkaus kirkkaimpana kuin koskaan. Takana on vuosi rakkautta, varpaiden päissä tuntuvia suudelmia, halauksia joiden toivoo jatkuvan ikuisesti, pieniä tassuja ja märkiä suukkoja. Mennyt vuosi oli kaunis ja suloinen. Saimme paljon uusia muistoja. Suudelmia etelän auringonalla, karvatassujen toilailuja, yhteisiä haaveita, kosketuksia joiden alla on sulaa vahaa, hetket joiden ei haluaisi päättyvän koskaan.
Alkanut vuosi tulee olemaan erilainen kuin muut, haaveita käy toteen ja uudet muistot löytävät paikkansa. Vaikka suunnitelmat eivät toteutuisikaan tiedän selviäväni mistä vain kunhan sinä olet rinnallani. Sinä olet antanut minulle rakkauden ja elämän josta en pari vuotta sitten osannut edes haaveilla. Sinä olet tehdyt minusta kokonaisen.
Haaveilen aina vaan tulevasta, sellainen minä vain olen. Mutta sinun kanssasi olen oppinut arvostamaan nykyhetkeä. Minulla on asiat paremmin kuin koskaan. Minulla on kaunis koti, työpaikka, kaksi huliviliä jaloissa pyörimässä, perhe, ystäviä, valoisa tulevaisuus ja ennen kaikkea sinun rakkautesi. Kanssasi minä olen aidosti onnellinen koko sydämeni pohjasta ensimmäistä kertaa elämässäni.
