maanantai 26. syyskuuta 2011

Sä luulet et sua varten ei rakkautta oo enempää.

Olen ollut onnellinen, en ole kaivannut ketään vierelleni. Nautin sinkkuudestani, ei minulla ollut aikaa miettiä ketään, toivoa kenenkään kättä käteeni. Haaveilin tulevista suurista muutoksista. Haaveilin asioista jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään toisesta. Mutta sitten jotain tapahtui, tätini meni naimisiin. Osallistuin tuohon rakkauden juhlaan, näin kuinka kaksi toisiaan syvästi rakastavaa ihmistä saivat toisensa virallisesti. Näin kuinka sulhanen liikuttui alttarilla tulevan vaimonsa rinnalla. Näin kuinka morsian oli maailman onnellisin nainen saadessaan elämänsä rakkaudeltaan sormuksen vasempaan nimettömään.

Tuo juhla sai minut taas toisiin ajatuksiin. Se sai minut kaipaamaan tyttöä rinnalleni. Valutin kyyneleet kirkossa, hääjuhlassa, bändin omistaessa laulua vastanaineille. Rakkaus. Entä jos en koe sitä enää? Entä jos viime talven romanssi oli ainoa jolloin pystyin ja sain tuntea tuon tunteen? Entä jos minä en saa sanoa tahdon naisen rinnalla jonka vuoksi tekisin mitä vain?  Mitä minä sitten olen jos menetän uskoni rakkauteen? Silloinhan olen kadottanut itseni.

Yksinäisyys on vallannut minut monen hyvän ajan jälkeen. Katson kuinka ihmiset vierelläni alkavat suhteisiin, ihastuvat, rakastuvat, ovat onnellisia. Ja minä, romanttinen hölmö, en ole edes kiinnostunut kenestäkään. Ei ole ketään kenen tuoksusta nenässäni voisin haaveilla, kenen kosketuksesta unelmoida. On vain tyhjä, kylmä sänky jonne käpertyä.


En sovi yhteen syys
Ja yksinäisyys
Näen sitä kaikkialla, kaukainen läheisyys
Näinä pimeinä iltoina
Ei itsenäisyys tunnu siunaukselta






lauantai 24. syyskuuta 2011

You belong together.

Kohta on aika, aika lähteä katsomaan kuinka tätini elämässä alkaa uusi vaihe. Hän kävelee alttarille, ukkini käsipuolessa kohti miestä, jota rakastaa enemmän kuin ketään muuta. Kohti miestä joka tekee hänet onnelliseksi ja ketä ilman hän ei voisi elää. Kohti suurinta rakkauttaan. Pääsen todistamaan tuota hetkeä kun kaksi suuren rakkauden löytänyttä saavat virallisesti toisensa.

Olen romanttinen hölmö. Ihminen joka uskoo ikuiseen rakkauteen, rakkauteen ensisilmäyksellä, siihen ainoaan ja oikeaan. Rakastan kaikkea joka liittyy rakkauteen ja romantiikkaan. Hääohjelmat saavat minut sekoamaan, tylsyyden vallatessa huomaan eksyneeni etsimään internetin ihmeellisestä ulottuvuudesta itselleni täydellistä morsiuspukua. Haaveilen päivästä jolloin minä saan olla uskomattoman kaunis morsian.
Mutta tänään on on tätini päivä, tänään hän on maailman kaunein morsian ja universumin onnellisin nainen. Tänään minä olen onnellinen tätini puolesta, valutan onnen kyyneleet kun sulhanen ja morsian suutelee ja pappi julistaa heidät aviopuolisoiksi. Tuhlaan kuitenkin pari pientä hetkeä itseeni, unelmaani. Pysähdyn unelmoimaan hetkeksi siitä kuinka minä vielä joku päivä kävelen alttarille ja suutelen tuoretta vaimoani, päivästä jolloin me olemme universumin onnellisimmat.


 












torstai 15. syyskuuta 2011

I'm so happy, I'm so happy!

Viime ajat ovat olleet ihania. Olen onnellinen, elämä on ihanaa. Rakastan elämääni enemmän kuin koskaan ennen. Kaikki menee hyvin, sain vaikituisen työpaikan, Oulun matka on edessä, ystäväni ovat parhaita, olen löytänyt liikunnan ilon. Lisäksi edessä on elämäni yksi suurimmista muutoksista tähän asti. Olen haljeta onnesta, vaikka pelkoakin sydämmestäni löytyy. Elämäni on vihdoin saamassa suunnan johon sen olen aina unelmoinut kulkevan. Muutos on vain niin suuri, joten pakostakin hieman pelottaa.

Tunnen kuitenkin myös syyllisyyttä. Elämäni on ihanaa ja kaikki menee paremmin kuin voisi toivoa ja samaan aikaan muilla ihmisillä, rakkaillani, menee entistäkin huonommin. Miksi minä saan nauttia kun muutjoutvat kärsimään? Miksi minun unelmani toetuvat samalla kun muiden särkyvät? Pelkään unelmieni hinnan olevan se, että muut joutuvat kärsimään. Mutta vielä hekin kohtaavat päivän jolloin he nauttivat ja minun unelmani särkyvät, vielä koittaa päivä jolloin minä koen kauheuksia kun muut saavat nauttia onnesta. Mutta nyt on minun aikani olla onnellinen. Saanhan olla onnellinen hyvän omatunnon kanssa vaikka muilla vieressäni asiat menevätkin päinvastaiseen suuntaan?



I'm not the girl I used to be with you.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Got my dreams, got my life, got my love.

Minua jännittää, olen innoissani, onnellinen! Maailma on muuttunut niin paljon niin vähässä ajassa. Meistä on tulossa aikuisia, halusimme tai emme. Kun ajattelen aikaa vuosi takaperin, en olisi uskonut ikinä elämäni olevan tälläistä kun se on nyt, olin epävarma ja kadoksissa, enää en ole. Olen löytänyt itseni ja tieni. Nyt edessä on suuria muutoksia. Tuntuu siltä kun elämäni olisi vasta alkamassa, unelmani ovat käymässä toteen. Olen onnellinen ja yhtä hymyä koko aika. Tulevaisuus on edessäni, enkä malta odottaa mitä sillä on minulle annettavaa!

perjantai 9. syyskuuta 2011

I found the greatest love of all Inside of me.

Elämäni on täynnä unelmia. Sellaisia jotka voin toteuttaa ja joihin en tarvitse ketään muutakuin itseni. Olen päättänyt olla onnellinen, nauttia elämästä joka on minulle suotu ja olla tyytyväinen itseeni. On ihmisiä joita maailma on kohdellut niin paljon huonommin kuin minua. Ei minulla ole syytä tai oikeutta valittaa, olla onneton. Minulla on perhe, ystäviä, terveys, tulevaisuus ja haaveita. Ei minulle ole koskaan tapahtunut mitään pahaa. Olen saanut elää elämäni ilman suurempia ongelmia. Tietysti minulla on ollut ongelmia, mutta ei sellaisia kuin joillakin  Vaikka ongelmani eivät olekkaan niin suuri kuin muiden, ovat ne silti minun ongelmiani. Maailma on vain ollut kiltti minulle ja tehnyt suurista ongelmistani pienen pieniä muiden suurten ongelmien rinnalla. Koen kuitenkin, että minulla ei ole oikeutta pitää ongelmiani suurina. Siispä olen päättäny elää elämäni täysillä, olla välittämättä muiden katseista ja mielipiteistä, olla oma itseni. Aion kertoa tunteistani ihmisille joka niitä aiheuttaa jos näin joskus käy, opettelen sanomaan ei, seuraan unelmiani, vaihdan koulua siihen missä oikeasti haluan olla, muutan omilleni mahdollisimman pian, matkustelen, juhlin ja tutustun uusiin ihmisiin.Hyppään junaan ilman päämäärää ja leikin lumisotaa naapurin lasten kanssa. Teen itsestäni sellaisen kun tunnen sisälläni olevani, matkalla tavoittelessani aion kuitenkin rakastaa itseäni juuri sellaisena kuin olen, aion rakastaa jokaista virhettäni ja kiloani. En enää suostu häpeämään itseäni muiden mielipiteiden takia. Olen mitä olen ja kenenkään ei tarvitse tykätä. Ei kukaan ole onnellinen ennenkuin hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ja on avoimesti sitä myös muiden edessä.

Istun linja-autossa matkalla kotiin, niinkuin aina. Ulkona sataa vettä, autojen valot heijastuvat upeasti vesilammikoista. Takana on tunti hikeä, hymyä ja liikuntaa. Olen yhtä hymyä, voisin huutaa kurkku suorana onnesta. Katson ikkunasta, siitä heijastuu kuvani. Punaiset hiukseni, hikiset kasvoni, siniset silmäni, iso nenäni. En ehkä ole täydellinen muihin verrattuina, mutta olen silti täydellinen. Olen täydellinen minä, täydellinen Ida, siksi voin katsahtaa heijastusta ikkunassa ja hymyillä leveintä hymyäni, olen parempi minä kuin kukaan muu.





I am beautiful no matter what they say
Words can't bring me down
I am beautiful in every single way