perjantai 26. lokakuuta 2012

It hurts so much.

Puhelimeni piippaa. Luen viestin ja muutama kyynel vierähtää poskelleni. Nielen kyyneleeni ja kiellän itseäni itkemästä. Ystäväni on raskaana. En kuitenkaan itke onnesta niinkuin hyvän ystävän pitäisi. Itken koska olen surullinen, kateellinen ystävälleni joka kantaa vatsassaan maailman kauneinta lahjaa. En voi sanoa etten ole onnellinen ystäväni puolesta. Tottakai olen, hän on minulle rakas ja hänestä tulee erinomainen äiti. Voin kuvitella kuinka hän hehkuu onnesta ja äitiyttä syleilessään lastaan. Ajatus tuntuu pistona sydämessäni, minäkin haluan hehkua. Vauvakuumeni on vain niin suuri, että se repii minua sisältä päin. Miksi kaikki muut saavat lapsia mutta minä en, kysymys jota mietin mielessäin usein. Tiedän, että vielä tulee minun vuoroni. Minusta ja rakkaastani tulee vielä joku päivä tavalla tai toisella äitejä lapsellemme. Nyt kuitenkin minuun sattuu. Tajuan haaveilleeni lapsesta ja äitiydestä niin pitkään, ettei kyyneleet voi olla kiellyttyjä minulta. Silmäni kostuu, kyyneleet valuvat, nenäni vuotaa. Annan itselleni luvan itkeä, hetken, sitten minun pitää tukehduttaa kipuni sisälleni. Liian nopeasti kipu kuitenkin nousee pintaan aiheuttaen uudet kyyneleet.



tiistai 9. lokakuuta 2012

Love of my life.

Istut minua vastapäätä, silmäsi loistavat ja huuliltasi löytyy kaunein hymy. Sydämeni lyö tiuhaan perhosten lentäessä vatsassani. Puolivuotta yhteistä elämäämme on takana ja olen onnellisempi kuin koskaan. Sinä olet minun aurinkoni ja hellepäivän raikas tuuli. Sinä olet tuonut valon ja rakkauden elämääni, ne joita en uskonut enää löytäväni. Olet nykyhetki ja tulevaisuus. Sinun vieressäni on kotini ja turvani. Olen niin kiitollinen sinulle rakkaani, saapuessasi elämääni teit minusta paremman ihmisen. Olet se mistä olen aina haaveillut, olet unelmani. Olet niin kaunis, että kaikki muut jäävät varjoosi, sielusi kauneus häikäisee minut aina uudelleen ja uudelleen. Teet minusta kokonaisen, maailman onnellisimman naisen saadessani rakastaa sinua. Monet naiset tekisivät mitä vain saadakseen sinut. Olethan täydellinen, kaunis sisää ja ulkoa, hauska, lempeä, rakastavan suloinen. Olet kuin unta, jotain jota ei todeksi voi uskoa. Kerrankin elämässäni tein jotain oikein ja voitin jotain mistä muut haaveilevat, todellisen rakkauden, sinun sydämesi. Minun ei tarvinnut tyytyä mihinkään, sain sen ainoan minkä halusin. Sain sinut.

                                                         


Kiitos rakas menneestä puolesta vuodesta ja tulevista vuosikymmenistä.
                           Olen sinun, nyt ja aina.
                                

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Sä kuulut mun unelmiin.

Kadut ovat täynnä puista pudonneita lehtiä, ulkona on kylmä. Katselen linja-auton ikkunasta ja kateus valtaa minut. Nainen työntää suloisia vaunuja hymyillen ja silmät loistaen. Toinen pitää kädestä pientä poikaa joka seisoo vihreissä kumisaappaissaan vesilammikossa katsoen puistossa leikkivää koiraa. Olen kateellinen noille naille, niillä on jotain mitä arvokkaampaa ei ole, lapsi. Käännän katseeni pois ikkunasta ja tajuan taas kuinka asiani ovat oikeasti paremmin kuin hyvin, vaikka en saakkaan vielä sisustaa lastenhuonetta. Edessäni istuu pariskunta, viinan hajun voi haistaa jo kaukaa. Naisen levinneet meikit, likaiset vaatteet, auennut silmäkulma. Miehen rikkinäinen paita ja seisahtaneet silmät. Näinä hetkinä häpeän kateuttani, onhan minulla vaikka mitä mistä muut haaveilevat. Minulla on sinut rakkaani, rakastava perhe, unelmia ja ruokaa pöydässä. Oma koti ja työ, terveys ja tulevaisuus. Ehjät vaatteet ja ystäviä. Avopuoliso jota ihanempaa ja kauniimpaa ei ole.
Ajatus ja haave omasta lapsesta on vain niin suuri. Sattuu katsoa noita onnellisia naisia raskausmekoissaan ja itkeviä lapsia vaunuissaan.



Kyyneleet valuvat poskillani vaikka kuinka yritän pitää ne sisälläni. Riitelimme. Riitamme ovat mitättömiä, kiistoja pienistä asioista. Pelkään kuitenkin menettäväni sinut jos riitaudumme. Ajatuskin siitä sattuu, joten kyyneleet tipahtelevat silmistäni melkein jokaisen kinan päätteeksi. Sinä olet se ihminen kenen kanssa en halua kinastella, en halua aiheuttaa sinulle mielipahaa enkä loukata. Riitamme sattuu minuun. En halua riidellä kanssasi, miksi haluaisin kun voisin tuhlata nuo sekunit suudellen sylissäni makavaa maailman upeinta naista, minun rakastani. Riidat ovat välillämme kuitenkin lyhyitä, onneksi, koska sovinnon jälkeen on ihana tuntea pehmeät huulesi huulillani. Silloin tiedän sinun rakastavan minua erheistäni ja riidoistamme huolimatta.