You're the only one I see.

Vappu. Tuo nykypäivän tekosyy juoda itsensä laittomaan kuntoon. Toteutin nykypäivän normia ja tein sen, työkavereitteni sekä parhaan ystäväni kanssa. Työkavereistani on tullut minulle hyviä ja rakkaita ystäviä. Vietämme vapaa-aikammekin yhdessä nauraen sisäpiiri vitseillemme, suunnitellen kesää ja juhlien. Heidän seurassaan todella nautin, kaikki ovat omia ihania ja niin erilaisia persoonia. Rakastan työtäni ja nykyään aamutkaan  eivät tunnu enään niin vaikeilta kun tiedän näkeväni thanskalaiset ensimmäiseksi aamulla.

Kaksi viikko oli pitkä aika. Tuolloin kaipasin häntä viereeni niin kovin, että kipu tuntui piikkinä sydämessäni ja kyyneleet valuivat pitkin poskiani. Melkein jo unohdin miltä hän näyttää ja kuulostaa. Kuinka ihoni värisee hänen kosketuksestaan, miltä hänen naurunsa tuntuu koko kehossani. En kuitenkaan voisi koskaan unohtaa niitä, hänen katsettaan, kosketustaan. Ihoa joka kuuluu syliini. Kaipaus vain täytti sydämeni, ikävä hänen viereensä. Tulin epävarmaksi, aloin epäilemään omia ajatuksiani ja muistoja. En osannut enää olla, sydämmeeni sattui hänen ollessaan muualla, ihoni kuivui vailla hänen kosketustaan. Nyt hän tullut takaisin viereeni. Hän on siinä missä pitääkin, ihollani ja sydämessäni.
Rakastan öitä hänen vieressään, silloin nukun paremmin kuin koskaan. Tunnen olevani turvassa ja palasten olevan kohdallaan.
Aamulla katselin kuinka auringon säteet koskettivat ikkunoiden läpi hänen kaunista ruskettunutta kehoaan. Suuni kääntyi hymyyn sulkiessani silmäni ja potkiessani peiton pois päältäni. Hän on tullut kotiin ja minä rakastan häntä.