tiistai 11. syyskuuta 2012

Kirjoitan vieraskirjoihin lauseita vain sinusta.

Kaupunki on harmaa, asfaltti kiiltää märkänä. Kumisaappaani varjelevat varpaitani varmalta kastumiselta. Nyt on vasta syksy mutta ajatukseni ovat jo talvessa, tarkemmin joulussa ja uudessa vuodessa.

Kulutan päivät työn ohessa pähkäillen mitä haluan sinun löytävän minun paketoimasta joululahja paketista. Haluaisin sen olevan ikimuistoinen lahja sinulle, sellainen mistä tulisit onnelliseksi ja mikä näyttäisi kuinka paljon sinua rakastan. Tehtävä on kuitenkin vaikea, pelkään sinun pettyvän. Onneksi minulla on vielä aikaa miettiä ja pohtia paketin sisältöä. Ehdin kiertelemään kauppoja vielä monet kerrat läpi, kuten myös muuttamaan mieleni lahjan suhteen. Kerkeän myös eksymään lahjan etsintöjen välissä väärille osastoille ja löytää itseni uudelleen ja uudelleen Stockmannin lastenosastolle silittelemään toinen toistaan ihanempia ja kauniimpia vauvojen vaatteita, sekä ihastelemaan vaunuja jotka saavat silmät hymyilemään ja haaveet pintaan. Tänä jouluna haluan meille kotiin maailman kauneimman joulukuusen, paljon kynttilöitä, jouluverhot, piparkakkutalon ja kaiken sen joulun ihanuuden. Tänä vuonna herään aattona aikaisin ja lähden kanssasi joulukirkkoon. Tästä joulusta tulee ikimuistoinen, onhan tämä meidän ensimmäinen yhteinen.
Muistatko viime uudenvuoden? Sen kuinka huulemme kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran kello 00.00 muiden huutaessa vieressämme toivottaen onnea alkaneelle uudelle vuodelle.Minä muistan. Muistan kuinka alkoholi saanut minut valtaansa, ei kuitenkaan niin voimakkaasti kuin sinä sinun valloittavan hymysi ja upeiden silmiesi kanssa. En pystynyt pitämään käsiäni erossa sinusta, taistelin itseni kanssa huonoin tuloksin, olithan vasta eronnut. Vuoden vaihtuessa unohdin kuitenkin taisteluni ja pelkoni, annoin tunteideni voittaa. Silloin tunsin vihdoin nuo kauan kaipaamani ja ihannoimani huulet huulillani. Tuo suudelma sai henkeni pysähtymään, veit minut taivaisiin. viimeistään siitä lähtien olen ollut sinun, vaikken sitä osannut alkuvuonna sinulle näyttääkkään.
Tänä uutena vuotena tähtitaivaan alla, lumisten puiden ympäröimänä, ilotulitulisten paukkuessa haluan painautua kiinni sinuun ja suudella sinua veren syöksyessä varpaisiin.



"Hahhaha etpäs saa mua kiinni!" havahdun ajatuksistani pienten lasten juoksiessa ohitseni hippaa leikkien, muistuttaen minua joulun ja uuden vuoden olevan vielä kaukana. Mutta saahan sitä haaveilla. Nyt on kuitenkin aika jatkaa matkaa kotiin odottamaan sinua rakkaani töistä saapuvaksi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti