lauantai 8. lokakuuta 2011

You make me smile.

En tiedä. Kaikki on niin sekavaa. Olen sekaisin, onnellinen, mutta en kuitenkaan tiedä missä pitäisi olla ja mitä tehdä. En halua satuttaa ketään, mutta tiedän missä haluaisin olla, missä minun olisi hyvä olla.. Haluaisin haistaa sen tuoksun nenässäni, tuntea ne ihollani. Sulkea silmäni, olla hiljaa. Kaipaan siihen missä eilen oli. Paikkaan jossa sekoan, sinne missä ihoni nousee kananlihalle ja vatsani täyttyy perhosista. Paikkaan jossa en voi tehdä muutakuin hymyillä.

Tuo paikka löytyy sinun vierestäsi, kiinni sinusta, tuoksusi nenässäni, ihosi ihollani. Siihen paikkaan minä haluaisin tutustua paremmin, siellä haluaisin olla useammin. Vierelläsi minun on hyvä, helppo olla.
Kohta kuitenkin kiedon kaulahuivin kaulaani, sukellan takkini sisälle ja hyppään kenkiini. Menen ulos katsomaan tähdenlentoja, ajattelemaan sinua ja toivomaan, toivomaan jotain kaunista ja ihanaa.



Sinä olet niin kaunis,
että silmiini koskee niin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti