keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Just a dream.

Olet kaunis. Lumi kiiltää auringon säteiden osuessa siihen. Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen taivaalta tippuen päällemme. Katsot minua ja hymyilet. Puolinauraen kerrot minun näyttävän eskimolta. Ilmeeni muuttuu surulliseksi, lasken katseeni maahan. Huomaan kuinka astut lähemmäksi minua, tunnen pehmeän lapasesi ilmestyvän leukani alle. Nostat pääni ylös :"söpöltä sellaiselta." Katson sinua, punaisia poskiasi ja sinisiä silmiäsi. Hymyilen. Otat hupun pois päästäni, hiutaleet putoilevat hiuksiini. Kylmät huulesi tulevat huulilleni, sinne missä niiden kuuluukin olla. Laitan kädet ympärillesi ja vedän sinut kiinni itseeni.
    Makoilemme niityllä, kukkien ympäröimänä, pitäen toisiamme käsistä kiinni ja toisiamme silmiin katsoen. Auringo porottaa pilvettömältä taivaalta, pikkulinnut laulavat kauniisti. Minun on hyvä olla, olen onnellinen. Tämä on paikka missä minun kuuluu olla, sinun vierelläsi, koskettaen sinua. Huomaan katseestasi sinun ajattelevan samoin. Yhtäkkiä nouset ja irroitat kätesi kädestäni. Katson selkääsi sinun kävellessä pois. Kyyneleet valuvat pitkin poskiani. Nousen istumaan, painan pääni käsiini. Silloin tunnen ne, kätesi ympärilläni. "Älä itke, en minä sinua voisi jättää." Nostan pääni. Kyyneleet ovat levittäneet meikkini. Istahdat eteeni piilotellen jotain selkäsi takana. Kuivaan kyyneleeni. Katselen kauniita silmiäsi, kuinka sinä saatkaan minut sekaisin. Ojennat kätsei selkäsi takaa. Kädessäsi  on kukka, orkidea, lempikukkani. Se on kaunis, niin erillainen kuin muut ja siksi niin upea. Se on omalaatuinen ja hurmaava, ei mitään niinkuin tavallinen ruusu jonka piikit pistävät ilkeästi sormiin. Se on hento ja heleä, mutta kuitenkin niin vahva.
Ojennat kukan minulle. "Tuo kukka on niinkuin sinä, upea, kaunis, erillainen ja siksi niin täydellinen. Olet kauneinta ja upeinta mitä kukaan koskaan voi kokea." Kyynel vierähtää poskelleni, tälläkertaa onnesta. Tulen kiinni sinuun, suukotan suutasi ja painan pääni sydämmesi päälle. Tunnen kuinka se kovaa ja tiheään. Kerrot sydämmesi lyövän lähelläni epätahtiin ja kovaa, ja kuinka perhoset täyttävät vatsasi kun kosketan sinua.

Tum tum tum. Sydämmesi lyö. Yhtäkkiä tuo turvallinen ääni loppuu, katoaa. Työnnät minut kauemmaksi. Katsot minua sanoen: " Sinä olet tosiaankin erillainen kuin muut, mutta et niinkuin tuo orkidea. Et sinä ole kaunis tai upea. Olet huono ihminen, ruma. Luulitko sinä tosiaankin riittävän minulle?" Silmäsi ovat kylmät, tunteettomat kun katsot minua. Mihin rakkaus ja lempeys niistä katosivat? Tunnen kuinka sydämmeni räjähtää, maailmani hajoaa kuin posliinienkeli maahan pudotessaan, tuhansiksi sirpaleiksi. Juokset pois jättäen minut yksin. Pimeys valtaa äsken vielä niin kauniin ja aurinkoisen niityn, kukat kellastuvat ja aurinko peittyy mustien pilvien taakse. Kuulen kuinka kaunis lintujen viserrys muuttuu pöllöjen ja variksien kraakunaan. Tärisen, maailmani on särkynyt ja minua pelottaa. Olen yksin ilman sinua.


You could be a sweet dream or a beautiful nightmare
Either way I don't wanna wake up from you


Avaan silmäni. Kaikki oli vain unta. Uneni kertovat liian usein yhdestä suurimmasta pelostani, siitä että sinä satuttaisit minua. Pelkään antaa tunteideni viedä ja kertoa niistä sinulle. Pelkään sinun vain nauravan minulle, tai leikkivän tunteillani, käyttävän minua hölmöä rakkaudenkipeää tyttöä vain hyväksesi, vaikka tiedän että et ole sellainen. Et ole ihminen joka tietoisesti satuttaisi toista. Tiedän myös että en tule olemaan onnellinen jos en seuraa sydäntäni, mutta pelko on saanut minut valtaansa. Siksi nään sinusta unia, haaveilen sinusta auringon laskiessa, hiljaa ja sinulle kertomatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti