Ehkä olisi ollut parempi jäädä Bulgariaan, olla tulematta kotiin. Jäädä juomaan drinkkejä paahtavan auringon alle tietämättä mistään mitään. Olisin mielummin siellä kuin täällä sängyn reunallani istuen, jalat sylissäni shokissa täristen. Tunnen kuinka en saa enää henkeä, nenä tukkeutuu, ääni lähtee ja kyyneleet valuvat valtoimenaan pitkin kasvojani minun pystymättä pysäyttämään niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti